Keskustelua lemmikistä.

Meidän perheessä on käden vääntöä aina välillä tästä aiheesta. Senpä takia emme omista lemmikkiä. Minä haluaisin kissan ja mies koiran. Kumpikaan ei jousta asiassa. Tämän tyylinen keskustelu käydään melkein aina, kun olen jossain päässyt kissan lähelle silittämään pehmoista turkkia ja kuulemaan matalan kehräyksen.

- En tykkää kissoista, piste.
- Mikä voisikaan olla sen rauhoittavampaa kuin silittää sylissä olevaa kissaa? Tai nukahtaa kissan kehräykseen.
- Kissoilla on kynnet.
- Daa! Onhan koirilla ja jopa ihmisilläkin kynnet. Ihme juttu.
- Kissat vaan nukkuu.
- Ja koirat haisee.
- Kissan  kanssa ei voi mennä lenkille tai metsästämään.
- Eipä kaikista koiristakaan ole metsällä olijoiksi.

Tätä voisi jatkaa loputtomiin.

- Kissaa meille ei kyllä oteta.
- Ei oteta koiraakaan, kun olet niille allerginen!

Meille ei ole näillä näkymillä tulossa lemmikkiä. Ei ainakaan kissaa eikä koiraa. Muut eläimet eivät tule edes kuulonkaan. Paitsi ehkä aasi...